Hyvä ystäväni menee lauantaina naimisiin, ja bongasin lahjatoivelistasta vieraskirjan. Kysyin ja sain luvan tehdä vieraskirjan itse (esittelen sen kyllä vähän myöhemmin, kunhan ennätän). Jostain syystä en tykkää tehdä kirjoja yksittäin. Kun siihen puuhaan ryhdyn, niin mieluummin teen muutaman kerralla. Nyt ajattelin tehdä Miehen vanhempien mökille uuden mökkipäiväkirjan samalla, se on ollut ajatuksissa jo pidemmän aikaa. Olen edellisen kerran kirjoja sitonut joskus ennen A:n syntymää (sekin oli muuten ystävälle häälahja), ja pakko myöntää, että kyllä sen näistä kirjoista vähän huomasi. Samoin kun sen, että ihan joka vaiheessa ei ollut tilaisuutta tehdä kaikessa rauhassa.

Mökille tein mökkipäiväkirjaksi tämmöisen:

Tuo on kokoa A5 vaakaan, paksuus vähän reilun sentin. Sivut ovat tavallista valkoista kopiopaperia, esilehdet aika lailla samaa vihreää kuin kansikin. Kannessa on meidän makkarista ylijäänyttä tapettia ja mökiltä otettu valokuva. Kirjanmerkkinä vaaleanvihertävä satiininauha. Tässä kirjassa kämmäsin vähän selän liimauksessa, eikä siitä tullut ihan tasainen. Mutta ihan kelpo kirja tästä tuli, ja itse asiassa käytettävyydeltään taisi olla lopulta paras näistä nyt valmistuneista. Keljuttaa vaan päästää käsiensä läpi muuta kuin priimaa...

Siitä häälahjakirjasta jäi hassun kokoisia paperisuikaleita aika reilusti yli. Ajattelin ensin tehdä niistä vaan muistilappuja, mutta päätin sitten kuitenkin sitoa ne molemmat pieniksi kirjoiksi myös. Näistä tuli ihan kivat ja söpöt, mutta molemmat aukeaa vähän huonosti. Tai ei suoranaisesti huonosti, mutta vois aueta paremminkin. Ajattelin ensin laittaa nää Taitomaahan myyntiin, mutta en nyt tiedä. Kun ei nääkään ole ihan sitä parasta mahdollista. Mutta toistaiseksi ainakaan näille ei ole omistajaa tiedossa, joten jos jotakuta kiinnostaa, niin saatavilla ovat.

Kirjat ovat saman kokoisia. Molempien leveys on siis n. 10,5cm, korkeus 5,5cm ja paksuus n. 1cm. Sivut ovat tavallista valkoista kopiopaperia. Vasemmanpuoleisessa on kermanväriset esilehdet ja musta kirjanmerkki. Oikeanpuoleisessa siniharmaat esilehdet ja sininen kirjanmerkki. Sinisen kirjan kansipaperi on jotain paksun mulperipaperin oloista nepalilaista käsintehtyä paperia. Siinä on myös kannessa vanha valokuva, ei aavistustakaan, ketä kuvassa vois olla (mutta muistaakseni jostain 50-luvulta tuo kuva oli).

Oli tosi kiva näperrellä kunnolla papereiden, pahvien ja liiman kanssa pitkästä aikaa. Toivottavasti seuraavaan kirjansidontakertaan ei mene ihan kahta ja puolta vuotta...