Anoppini täytti helmikuussa 50 vuotta, ja vaikka osallistuimme suvun yhteislahjaan, niin halusin antaa jotain henkilökohtaistakin. Lapsia pyysin piirtämään kuvat ukista ja mummista ja siirsin ne sitten kloriitilla tyynyliinoihin. Tässä tulos:

CIMG1159-normal.jpg

Ukin kuva on 2-vuotiaan H:n piirtämä, mummin piirsi A 4v. En ole keksinyt kauhean kätevää tapaa siirtää kuvia, jos maalaan ne kloriitilla. Jos tekisin vaalealle kankaalle, niin siirtäisin kuvan hiilipaperin avulla, mutta näin tummassahan se ei näy. Olen nyt sitten tehnyt niin, että piirsin ensin leivinpaperille noi kuvat ja sitten rei'itin ääriviivat ja maalasin kloriitilla reikien läpi. Vähän piti tietysti vielä parannella jälkeä pensselillä. Monimutkaista, mut enpä ole keksinyt parempaakaan tapaa.

Itse tein anopille lahjaksi sen kauan kesken olleen revontulihuivin. Siitä tuli ihan valtavan hieno! Ja iso... Kuva on huono, kun nappasin vaan äkkiä kauhealla kiireellä. Mutta siis huivi on iiiiso, pingotettuna oli kärjestä toiseen melkein 2m. Vironvillasta neuloin, 6mm puikoilla. Tarkoitus oli punnita huivi ennen kuin annan sen pois, mutta tuli vähän kiire, ja lopulta päättelin lankoja viime tipassa ja niin poispäin. Unohtui sitten se punnitseminen.

CIMG1158-normal.jpg

revontuli

Alkuun mua tympi neuloa tätä, mutta loppua kohden aloin tykkäämään mallista. Tosin täytyy sanoa, että mulla ei ole varmaan ikinä ollut näin paljon virheitä missään neuleessa. Mallikerta toistuu tuossa 8 kertaa ja viimeisillä kerroksilla huvikseni laskin silmukoita, yhdessä mallikerrassa taisi olla oikea määrä... Toisaalta, tuo malli ei kauheasti kärsi, vaikka joskus ajatuksissani olen unohtanut lisätä tai kaventaa jossain kohdassa. Ei niitä mokia käytössä huomaa (siksi en jaksanut niitä kauheasti vahtia saati alkaa korjaamaan).

Ei vitsit, toi on oikeasti niin hieno (kuva ei yhtään tee oikeutta!). Anoppi tykkäsi, onneksi. Aloitin tän tekemisen joskus tammikuussa, mutta vauvan synnyttyä on ollu tosi vähän aikaa neuloa, joten valmistui vasta viime viikolla. Ja kyllähän tuon tekemiseen aikas monta tuntia meni!

Tekisi melkein mieli tehdä toinen samanlainen, mutta tuota lankaa oli kamala neuloa, ja luulen, et into lopahtaisi. Sitä paitsi mulla on pitkä lista neuleita, joita "pitää" tehdä, siis joko olen luvannut jollekin, tai sit on muu "pakko", joten eiköhän vaan pidä niistä jatkaa...

Mut toi revontulihuivi on vaan oikeasti hieno!