Voi tätä työssäkäyvän perheenäidin elämää. Tuntuu, että mitään ei ehdi tehdä, ja toisaalta töiden jälkeen ei jaksaisikaan. Kotityöt on pakko hoitaa ja lasten kanssa puuhailen, mutta nämä blogijutut ovat jääneet kyllä täysin hunningolle. Nytkin luvassa on vaan silppua sieltä täältä.

Olen mä kyllä neulonut. Viisi minuuttia siellä, toisen viisi minuuttia täällä. Esikoisen lukuläksyjä kuunnellessa ehtii neuloa vartin. Valmistunut on yksi pipo, mutta sitä en ole tietenkään saanut aikaiseksi valokuvata... Viimeisen viikon olen tikuttanut tyttärille lapasia. Sanonpa vaan, että neljän identtisen lapasen neulominen peräkanaa alkaa siinä neljännen kohdalla todella tympiä!

Vähän olen ommellut, "pakollisia" synttärilahjoja. Nyt alkaa olla mitta täynnä näiden pussukoiden ompelua, niin monta niitä on tullut tehtyä! Mistäköhän sitä seuraavaksi innostuisi yhtä kovasti...

IMG_4579.jpg

Viikonloppuna olisi ollut hyvin neulomisaikaa, kun ajeltiin Miehen kanssa ensin häihin (matka yhteen suuntaan 2h) ja toisena päivänä 70-vuotisjuhliin (matka yhteen suuntaan 1,5h). Neuloinkin ison osan ajasta, mutta yhtä ison osan ajasta myös torkuin puolihorroksessa. Häistä palatessa oli pimeää, ja kun lupasin Miehelle etten nukahda (ei ole kiva ajaa pimeällä jos vieruskaveri nukkuu) ja kun neuloakaan ei nähnyt, niin näpertelin puhelintani. Asensin siihen joskus aikoja sitten Instagramin, mutta en vaan koskaan saanut sitä toimimaan. Nyt aikani googleteltuani päädyin siihen tulokseen, että vika ei ehkä olekaan minussa, poistin sovelluksen ja latasin sen (noin viidennen kerran) uudestaan, ja kas, sehän alkoi toimia! Eli nyt mut löytää myös instagramin puolelta käyttäjänimellä nappituntuman_amria. Kuvia siellä on toistaiseksi tasan yksi, ja kovin hyviä kuvia tuskin on koskaan luvassa, koska mulla on halpispuhelin ja surkeaakin surkeampi kamera siinä. Mutta niin monta kertaa olen ajatellut jostain asiasta, että enpä nyt jaksa tästä blogikirjoitusta tehdä, mutta olispa se instagram, että katsotaan nyt, josko siellä alkaisi tapahtua.

Lankalaihis voi surkeasti. Kerrassaan. Osin omasta syystä, osin muiden ansiosta. Omasta syystä siksi, että törmäsin Neulovilla-nettikauppaan, jossa oli tarjous ilmaisista postikuluista. Mä olen muuten aika hyvä pitämään pintani erilaisia houkutuksia vastaan, mutta ilmaiset postikulut on se taikasana, millä mut saa ostamaan. Nytkin päätin sieltä sitten klikkailla muutaman jutun lahjaksi, ja siinä samalla tulin ostaneeksi pari pientä vyyhtiä itsellenikin. Tosin vähän mulla on vielä harkinnassa niiden kohtalo, josko kumminkin antaisin nekin lahjaksi.

Tuosta nettikaupasta täytyy sanoa, että oli ihan käsittämättömän nopea postitus! Keskiviikkona tilasin ja perjantaina oli jo paketti postissa. Ja vielä nätisti paketoituna langat. Suosittelen (ja heti jos ne tarjoaa taas ilmaisia postikuluja, sorrun taas...).

Sain myös Salaiselta Käsityöystävältä paketin, jossa oli lankaa peräti reilu 300g. Oikein kivoja syksyisiä värejä, näistä voisi neuloa vaikka jonkun oikein ison huivin... Lisäksi paketissa oli lapsille vihkoja (niin täysosuma varsinkin meidän kohta 5-vuotiaalle prinsessalle!) ja mulle kiva pipo.

IMG_4577.jpg