Joopa joo. Joulu tuossa mennä vilahti, ja vaikka olen ollut tosi saamaton käsitöiden saralla, niin sentään pari lahjaa sain aikaiseksi.

Muutamaan otteeseen täällä mainittu neuletakki Alinalle valmistui vihdoin jouluksi. Pelkäsin jossain vaiheessa, että siitä tulisi liian pieni (aloitin siis muistaakseni maaliskuussa sen neulomisen, mutta välillä oli pitkiä kausia, että ei yhtään huvittanut). Turha oli se pelko, takki on niin reilu, että Alina pääsee käyttämään sitä ehkä joskus vuoden parin päästä.

Neuletakki

koko: aivan liian iso puolitoistavuotiaalle. Veikkaisin jotain luokkaa 92/98cm

lanka: Novitan Wool

puikot: 2,5 ja 3

malli: jostain vanhasta Modasta muokattu

Alun perin olin ajatellut, että olisin tehnyt housutkin, mutta enpähän sitten jaksanut kuitenkaan. Tuskin koskaan teenkään. Tän takin kanssa oli vähän säätöä. Katoin jostain vanhasta Modasta mittoja, enkä jaksanut neuloa mallitilkkua, kun muistelin, että mun käsiala Woolilla olis täsmännyt aika hyvin siihen lankaan, mitä Modassa oli käytetty.

Hah hah. Jonkun matkaa ensimmäistä etukappaletta neulottuani huomasin, että se on reilusti isompi kuin oli tarkoitus. Mutta ei kuitenkaan tarpeeksi, että olis riittänyt takakappaleeksi. Koska inhoan helmineuletta (jota jostain ihmeen syystä kuitenkin laitoin tuohon helmaan) ja purkamista, päätin tehdä takista epäsymmetrisen. Sen takia nappilista on siis sivussa. Oikeastaan tykkään siitä kovasti, tulipahan vähän erilaisempi. Koska tein neuletakkiin raglanhihat alkuperäisen ohjeen mukaan, nappilistasta tuli vino. Kivan näköinen mun mielestä sekin. Kaiken kaikkiaan tykkään. Mainittakoon vielä, että napit on mun syksyllä kuolleen mummon varastoista (sain itselleni mm. sen nappijemmat, pääasiassa paidannappeja, mutta kumminkin).

Yksi ystävä sai sukat, mutta niistä unohdin ottaa kuvan. Harmi, koska ne oli ihan kivan näköiset myös.

Ja sitten tein Alinalle ja siskonpojalleni Joonalle pienet kauppakassit. Tai nuo kassit on ostettu valmiina (ne on siis sen kokoiset, mihin mahtuu ehkä nippa nappa joku A5-kokoinen vihko), mutta painoin niihin kuvat.

Tässä toiset puolet, Joonalle auto ja Alinalle kana:

Toisella puolella molemmilla oli ankka:

Taas on pakko kehua itseään, tykkään näistä niin kovasti! Ja molemmat pienet lahjan saajat tykkäsivät onneksi myös. Nuo kuvat on muuten Alinan kuvakirjoista otettu, kun en jaksanut ruveta alusta asti piirustelemaan (en osaa piirtää tikku-ukkoa kummempaa). Kuvakirjan kuvasta siis ensin piirsin leivinpaperille kopion, leikkasin osat irti ja tein sapluunat kontaktimuovista (se on kätevä, kun sen saa liimattua kiinni kankaaseen, eikä väriä pääse sapluunan alle) ja painoin kuvan osat väri kerrallaan. Lopuksi piirsin ääriviivat kangastussilla ja silitin värit kiinni. Homma hoitui hirmu paljon nopeammin ja helpommin kuin mitä olin alun perin ajatellut. Näitä tekis mieli tehdä lisää, jos vaan olis aikaa...

Mä oon kyllä maailman huonoin blogipäivittäjä nykyään...

Mitähän tässä nyt sanois. No, me muutettiin viikko sitten, joten viime aikoina en ole saanut sitäkään vähää aikaiseksi, minkä yleensä lapsenhoidolta ehtii.

Mutta löysin kamerasta kuvia vähän vanhemmista helmitöistä, jotka on esittelemättä. Laitetaan kuvat niistä nyt sitten.

Siskolleni synttärilahjaksi ja anopille muuten vaan lahjaksi tein tämmöiset kaulakorut:

ÄLYTTÖMÄN nopea tehdä. Korupiikki vaan kivestä läpi ja silmukat molempiin päihin, sit nahkanauhaan pujotus ja muutaman solmut näpertely. Ei oikeasti mene kuin ehkä joku 5min. Ja tulos on musta tosi kiva.

Myös miehen molemmat siskot täytti vuosia, ja sai korulahjoja (yllätys yllätys). Vanhemmalle siskolle meni tällaiset:

Toi kaulakoru on tehty niin, et olen letittänyt kolmea helmilankaa ja aina väliin laittanut noi helmet. Hullun paljon meni siihen aikaa, ja kädet oli ihan krampissa. Ja kun oli valmista, huomasin, et koru roikkuu vähän ikävästi, toi lankaletti on kuitenkin noin painaville helmille liian hentoinen. Koru ei vaan oikein meinaa asettua kivasti. Mutta en viitsinyt purkaakaan, kun näin niin älyttömän vaivan sitä tehdessä. Korvikset taas on ihan perusjutut, mutta niistä tuli ainakin mun omasta mielestä oikein kivat.

Nuorempi siskoista sai korvikset. Niistäkin tuli mun mielestä mukavat (olis melkein tehnyt mieli pitää ne ite), vaikka onkin taas aika simppelit ja nopeatekoiset.

 Sivupohja piti vaihtaa, kun entinen ei pelannut. Uusi täältä.

edit: pula poistunut, kiitos Inkerin!

Olen pulassa. Pahassa pulassa. Ihan kamalassa pulassa.

Neulon Alinalle villatakkia. En viitsinyt ostaa kerralla kauheasti siihen lankaa, kun en yhtään osannut arvioida, miten paljon lankaa siihen menisi (tyhmä ratkaisu, koska ainahan ylijääneille langoille käyttöä löytyy...). Arvelin, että kyllä sitä Woolia aina saa. Mutta (ylläri pylläri), eipä saakaan, oikean värisenä nimittäin. Muut tarvittavat värit riittää (niitä oli varastossa), mutta vaaleansininen loppuu pahasti kesken.

Siispä, sattuuko kenelläkään olemaan jemmassa Woolia, väriä 116? Mokoma sävy kun on poistunut kaupoista. Se on siis sellainen vaaleansininen. Tarvitsisin kiireesti (tai edes vähemmän kiireesti) pari kerällistä.

Olen kovin kovin kiitollinen, jos jostain sitä satun saamaan.

Viime kerralla unohtui esitellä pari juttua. Nimittäin tämä kaulakoru:

... ja tämä kirjanmerkki:

Tuollaisia kirjanmerkkejä tein jossain vaiheessa aika paljon. Ne on myös käytännössä osoittautuneet oikein toimiviksi. Olen ite hirmu varovainen kirjojen kanssa, ettei niiden sivut rypisty tms, ja pelkäsin, että toi klemmari jättää jäljen. Mutta jos kirjassa ei ole kovin ohuet sivut, niin ei ole noista jääny jälkiä.

Koko kesänä en ole saanut neulottua muuta kuin parit vauvan tossut ja Alinalle sukat. Eipä muutenkaan ole käsityöt ihmeemmin innostanu, mutta helmet ovat nyt viime viikkoina huudelleet, ja olenkin niiden kutsuun vastannut. Jopa niin, että on alkanut olla vähän ylituotantoa.

On valmistunut koruja itselle:

Punainen kaulakoru ja korvikset on ollut listalla jo pitkään, nyt sain ne aikaiseksi. Siniset korviksetkin tuli itselle periaatteessa tarpeeseen, joskin kovin paljon en roikkuvia korviksia nykyään käytä, kun lapsi tykkää niistä repiä. Nää on kaikki ihan lasihelmistä tehty.

Sitten olen tehnyt tilauksesta lahjaksi:

Nää lähti Saksaan syntymäpäivälahjaksi. Afrikkalaisia puuhelmiä, joitain muita puuhelmiä ja cernitistä tai fimosta tehtyjä helmiä. Yllätyin itsekin, miten kivat näistä tuli :)

Ja sitten olen näpertänyt jokuset korvikset ihan muuten vaan. Näille ei ole vielä käyttäjää tiedossa. Olen vähän pohdiskellut sitäkin mahdollisuutta, että myisin ne pois. (näissä kuvissa on nyt muutamat vähän vanhemmatkin) Kaikki solmunsuojat ja koukut on kullattuja, eikä niiden pitäisi sisältää nikkeliä.

Vasemmanpuoleiset ja keskimmäiset on jo pari vuotta sitten tehtyjä, ja en osaa sanoa, mitä materiaalia nuo isommat helmet on. Oikeanpuolimmaiset on ihan uudet, ne on lasi- ja kivisiruhelmistä.

Nuo vasemmanpuolimmaiset on kuvattu kahteen kertaan, niitä ei siis ole kaksia. Keskimmäisissä on lasihelmiä ja cernit-helmiä, oikealla kaikki lasihelmiä.

Näiden lisäksikin on valmistunut yhtä ja toista, mutta ne on menossa lahjaksi, joten esitellään sitten joskus myöhemmin :)

Mainitsin edellisessä postissa, että pitäisi värjätä lankaa toisen vastasyntyneen tossuihin. Nyt on värjätty.

Tarkkasilmäinen voi havaita, että tuossa on enemmän, kuin mitä yksiin pieniin vauvantossuihin tarvitaan... Ajattelin samalla värjätä tämän kaamean sukkalangan, siinä toivossa, että yhtenäinen pohjaväri vähän rauhoittaisi lankaa. Lanka pääsi uimaan Black Cherry -liemeen, ja näyttää omasta mielestäni huomattavasti paremmalta kuin aikaisemmin. Sen jäljiltä oli vedessä vielä vähän väriä, ja koska mitään ei saa heittää hukkaan, upotin sinne puolikkaan 7 veljestä -vyyhdin toisen pään. Siitä tuli vaaleanpunainen, ja sitten laitoin koko sen vyyhdin uimaan Orangeen. Tuli perin juurin kirkas oranssi, jossa on juuri sen verran sävyeroa, että lanka näyttää elävältä.

Sitten sen tossulangan vuoro, kerällisen verran Woolia puoliksi Limon-Limeen ja puoliksi Berry Bluehun. Tulos on niin räikeä, että en osaa kuvitella sitä vauvanvaatteena (värit on siis huomattavasti kirkkaammat kuin tuossa kuvassa). Molempia värejä jäi yli, joten upotin 7 veljeksen lopun ensin kokonaan Berry Bluen jämiin ja sitten puoliksi Lemon-Limeen. Lopputulos on kaunis ja sen verran rauhallisempi, että värin puolesta siitä voisi tehdä ne tossut. Mutta 7 veljestä tuntuu vähän karkealta ja paksultakin, joten värjäilyn tuloksena mulla oli neljä kivaa uutta vyyhtiä lankaa, mutta ei edelleenkään lankaa niihin tossuihin...

Kaivoin sitten kaapista chenille-lankaa, ja päätin tehdä tossut siitä. Tänään, kun rupesin ompelemaan saumoja, huomasin, että niistä tossuista tuli paitsi älyttömän isot, myös ihan muodottomat. Muistin, että olen tehnyt saman virheen ennenkin, chenillestä EI PIDÄ tehdä tossuja, ainakaan mun. Tällä menolla mä voin neuloa sille lapsi paralle suoraan jotkut 40-koon sukat...

Mä elän nyt ilmeisesti sellaista elämänvaihetta, että lähipiiriin syntyy vauvoja ihan jatkuvalla syötöllä. Toukokuussa syntyi kahdelle ystävälle vauvat. Toiselle tyttö (niitä ei ole paljon tullutkaan), ja toiselle poika (kuten suurin piirtein kaikille muillekin...)

Pikkuinen tyttö sai tossut:

Vauvan tossut

koko: vastasyntyneen

lanka: Wool sävy

puikot: 3mm

malli: jostain muinaisesta monisteesta

Tällaisia tossuja olen tehnyt vaikka kuinka monet, ja viimeisin tulokaskin saa sellaiset, kunhan ehdin ensin värjätä langan ja sitten neuloa. Nää tule tosi nopeasti, ja on mun mielestä tosi söpöt :)

Mulla on tekeillä Alinalle villatakki. Se mokoma etenee kovin kovin hitaasti, ja on hyvinkin mahdollista, että siitä tulee villatakki jollekin tulevalle lapsoselle... Eilen illalla neuloin sitä lattialla, ja Alinaa tietysti alkoi lankakerät kovasti kiinnostaa. Jotenkin se onnistui saamaan yhden kerän käsiinsä (miten niin pienet kädet voi ylettää joka paikkaan?), ja mä ajattelin, että leikkiköön sillä hetken, ei siitä kovin paljon vahinkoa voi tulla.

Tässä vaiheessa jokainen, jolla on kokemusta pikkulapsista, varmaan ymmärtää huokaista syvään.

Alina leikki kerällä kaksi minuuttia, ja mä selvittelin sitä ison osan loppuillasta. Tällä vauhdilla tuo neuletakki valmistuu Alinan lapsille!

Tässä on siis sievässä rivissä neuletakin langat. Kukaan ei varmaan osaa arvata, millä kerällä Alina leikki?

No niin. Kesähuivivaihto oli ja meni. Koska Suomen kesä ei aina ole mitenkään hirmuisen helteinen, niin halusin neuloa huivin, josta olisi viileinä kesäiltoina lämmikettä. Siksi valitsin langaksi Nallen. Mulla oli alkajaisiksi hieno kunnianhimoinen suunnitelma neuloa SeijaP:lle ihan itse keksityn mallin mukainen huivi. Mallin olin kyllä jo aikaisemmin ajatellut valmiiksi, ja siitä on puolikas huivikin jo olemassa. Mutta reunus puuttuu, joten ajatustyötä mallinkin kanssa olis ollut vielä. Rupesin jo huivia neulomaankin, mutta se ei vaan kertakaikkiaan toiminut.

Tässä vaiheessa aikaa oli kulunut jotain pari viikkoa jo... Halusin kuitenkin tehdä Seijalle oikeasti kauniin huivin, ja kun oma tekele ei paljoo siltä vaikuttanut, niin päätin muuttaa suunnitelmaa ja tehdä Kirin. Sitä sitten aina Alinan päiväunien aikaan (ja parina yönäkin) neuloskelin vimmatusti.

Ja sitten viime sunnuntaina, kesken reunuksen loppui lanka. Eipä muuta, kuin maanantaina pikkuneidin kanssa kauppaan, tiistaina sai lopulta huivin pingottumaan ja keskiviikkona postiin. Meni siis ikään kuin hitusen tiukille, mutta sain huivin valmiiksi, olen itse siihen tyytyväinen, ja Seijakin tykkäsi. Hyvä niin :)

(Kuvat on jälleen ihan onnettomia, kuten aina. Tällä kertaa mulla oli aikomuksena mennä ulos kuvaamaan, mut ei siitä lapsen kanssa mitään tullut)

Kiri

koko: yläreuna lähes 2m, keskellä oleva reikärivi n. 80cm

lanka: Novitan Nalle

puikot: 5mm pyörö

malli: täällä

Torstaina sitten posti toi mulle päin paketin. Vähän jännitti avata (mä jostain syystä arvelin, että siellä olis joku onneton ketjusilmukoilla virkattu ruikula), mutta paketista paljastui aivan ihana huivi! Huivin oli neulonut Mari, jolla ilmeisesti ei ole blogia (jos on, niin korjaa!) ja malli on Mielityn Kellokukka (luulisin, korjatkaa, jos olen väärässä). Huivi on vauvavillalangasta neulottu, joten se ei taatusti kutita. Reilusti on kokoa tälläkin huivilla. Tähän on varmasti ihana kääriytyä viileällä kelillä, tai käyttää vaikka jossain juhlissa. Suurkiitokset Marille!

Itse koolattu lanka huuteli lankakaapista haluavansa sukiksi. Yritin kovin sulkea siltä korvani, mulla kun olis kesken yhtä ja toista. Mutta sen lankaparan kiljunta kävi niin kovaksi, että se alkoi jo häiritä yöuniakin, joten pakko oli lanka kaivaa kaapista ja alkaa sukanneulontaan. Moinen pahatapainen lanka oli tässä postissa esitelty, alemmassa kuvassa oikeanpuoleinen.

Mun mielestä pätkävärjätyt toimii parhaiten sileässä neulepinnassa, joten sellaista sitten taas oli luvassa. Laitoin raidaksi tummanruskeaa Nallea, ja raidoitin ihan fiiliksen mukaan ilman mitään tiettyä systeemiä. Nätit näistä tuli, nyt vaan mietin et pitäisinkö itselläni, vai lahjoittaisinko jollekin muulle... Olen muuten huomannut sellaisen kummallisen seikan, että tykkään nykyään neuloa sukat kärjestä alkaen. En tiedä miksi, se vaan on jotenkin kivempaa... Usein kätevämpääkin, jos haluaa saada jonkun langan kokonaan käytettyä.

Villasukat

koko: suurin piirtein 36

lanka: Novitan Nalle, itse värjätty ja tumman ruskea. Menekistä en osaa sanoa juuta enkä jaata

puikot: 3mm

malli: ihan perussukka kärjestä alkaen ja vahvistetulla kantapäällä

Päätin myös pitkästä aikaa osallistua vaihtoon, kesähuivivaihto on nyt kyseessä. Vähän hirvittää, et miten ehdin reilussa kuukaudessa neuloa huivin, mutta kyllähän sen ehtii, kun päättää... :)